Keskustelu pääsiäisen ajankohdasta on taas ryöpsähtänyt käyntiin. Virikkeenä on ollut Valamon luostarin johtajan, arkkimandriitta Mikaelin ja kanttori Irina Tchervinskij-Matsin kirkolliskokoukselle tekemä aloite siirtymisestä yhteiseen pääsiäisen viettoon muun ortodoksisen maailman kanssa. Muutoksen ajankohdaksi esitetään vuotta 2024. Arkkipiispa Leo ennätti jo antaa aloitteelle täystyrmäyksen, mutta keskustelua se ei lopettanut, pikemminkin päinvastoin.
Olemme maailmassa ainut ortodoksinen paikalliskirkko, joka viettää pääsiäistä samaan aikaan lännen kirkkojen kanssa eli gregoriaanisen ajanlaskun mukaan. Konstantinopolin, Aleksandrian, Antiokian, Romanian ja Bulgarian patriarkaateissa sekä Albanian, Kreikan, Kyproksen, Puolan ja Viron (apostolinen) kirkoissa sitä vietetään niin sanotun korjatun juliaanisen kalenterin mukaisesti.
Siinä pääsiäinen ja siihen sidoksissa olevat helatorstai ja helluntai sekä suuri paasto määräytyvät juliaanisen kalenterin mukaan, mutta joulua ja muita juhlia vietetään samaan aikaan kuin meilläkin.
Vanhoista patriarkaateista Jerusalem sekä uudemmista Moskova (Venäjä), Serbia ja Georgia ovat pitäytyneet joulua myöten juliaanisessa ajanlaskussa. Sitä noudatetaan myös Athoksella sekä Moskovan alaisessa kirkossa Ukrainassa. Sitä vastoin vuonna 2018 itsenäistynyt Ukrainan ortodoksinen kirkko siirtyi syyskuun alusta korjattuun juliaaniseen kalenteriin eli joulu on kuten meilläkin, mutta pääsiäinen samaan aikaan muiden ortodoksien kanssa. Ukrainan presidentti vahvisti tätä koskevan lain runsas kuukausi sitten.
Tämä siis taustaksi asiasta virinneeseen keskusteluun ja aloitteellisuuteen.
Kirkolliskokousaloitteen mukaan pääsiäisen läntinen ajankohta oli Suomen valtiota edustaneen senaattori E. N. Setälän vaatimus, kun kirkkomme autonomiasta neuvoteltiin Konstantinopolissa vuonna 1923. Patriarkka Meletios IV antoi siihen luvan ylimenokauden ajaksi, mutta pian suomalaiset eivät lupia enää kyselleet.
Entä mikä on ongelma?
Aloitteessa muistutetaan, että kirkkomme väestöpohja on viime vuosikymmeninä muuttunut. Jäsenistö on tätä nykyä monikansallista ja joissakin seurakunnissa ulkomaalaistaustaiset ovat enemmistönä ainakin jumalanpalveluksissa. Enemmistö ortodoksisista maahanmuuttajista ei ole kuitenkaan liittynyt Suomen ortodoksisen kirkon jäseneksi ja yhtenä keskeisenä syynä aloitteen tekijät pitävät poikkeavaa pääsiäisen ajankohtaa. Tulijoiden on vaikeaa viettää pääsiäistä eri aikaan kuin kotimaissaan elävät läheiset, koska uusi viestintäteknologia on kuronut välimatkat umpeen ja tuonut maailman jokaisen kännykkään.
Suomalaissyntyinen nuori ortodoksisukupolvi törmää sekin kahden pääsiäisen ongelmaan kansainvälisissä yhteyksissään. Asiantilan perusteleminen muiden maiden ortodokseille on vaikeaa tai ainakin monimutkaista.
Keskustelu pääsiäisen ajankohdasta on ottamassa vasta kierroksia sosiaalisessa mediassa. ”Rintamalinjat” alkavat kuitenkin hahmottua. Läntistä pääsiäisen ajankohtaa puolustetaan ekumenialla. Näin tekee Aamun Koiton sivuilla metropoliitta Ambrosius, joka on saanut sivustatukea ekumeenisissa parisuhteissa eläviltä. Muutoksen kannattajat taas ovat kertoneet törmänneensä maailmalla tilanteisiin, joissa heille on kieltäydytty antamasta ehtoollista sen vuoksi, että Suomessa vietetään pääsiäistä eri aikaan kuin muualla.
Ambrosiuksen mielestä ”on erittäin valitettavaa, että 100-vuotisen autonomiamme valoisaa juhlavuotta on nyt hämmennetty kalenterikysymyksellä”. Ainakaan patriarkka ei näyttänyt asiasta kovin hämmentyneen vierailunsa aikana, onhan hänellä kirkkomme suhteen (ollut) suurempiakin kysymyksiä kuin uudelleen virinnyt kalenterikeskustelu.
Olemme maailmassa ainut ortodoksinen paikalliskirkko, joka viettää pääsiäistä samaan aikaan lännen kirkkojen kanssa eli gregoriaanisen ajanlaskun mukaan. Konstantinopolin, Aleksandrian, Antiokian, Romanian ja Bulgarian patriarkaateissa sekä Albanian, Kreikan, Kyproksen, Puolan ja Viron (apostolinen) kirkoissa sitä vietetään niin sanotun korjatun juliaanisen kalenterin mukaisesti.
Siinä pääsiäinen ja siihen sidoksissa olevat helatorstai ja helluntai sekä suuri paasto määräytyvät juliaanisen kalenterin mukaan, mutta joulua ja muita juhlia vietetään samaan aikaan kuin meilläkin.
Vanhoista patriarkaateista Jerusalem sekä uudemmista Moskova (Venäjä), Serbia ja Georgia ovat pitäytyneet joulua myöten juliaanisessa ajanlaskussa. Sitä noudatetaan myös Athoksella sekä Moskovan alaisessa kirkossa Ukrainassa. Sitä vastoin vuonna 2018 itsenäistynyt Ukrainan ortodoksinen kirkko siirtyi syyskuun alusta korjattuun juliaaniseen kalenteriin eli joulu on kuten meilläkin, mutta pääsiäinen samaan aikaan muiden ortodoksien kanssa. Ukrainan presidentti vahvisti tätä koskevan lain runsas kuukausi sitten.
Tämä siis taustaksi asiasta virinneeseen keskusteluun ja aloitteellisuuteen.
Kirkolliskokousaloitteen mukaan pääsiäisen läntinen ajankohta oli Suomen valtiota edustaneen senaattori E. N. Setälän vaatimus, kun kirkkomme autonomiasta neuvoteltiin Konstantinopolissa vuonna 1923. Patriarkka Meletios IV antoi siihen luvan ylimenokauden ajaksi, mutta pian suomalaiset eivät lupia enää kyselleet.
Entä mikä on ongelma?
Aloitteessa muistutetaan, että kirkkomme väestöpohja on viime vuosikymmeninä muuttunut. Jäsenistö on tätä nykyä monikansallista ja joissakin seurakunnissa ulkomaalaistaustaiset ovat enemmistönä ainakin jumalanpalveluksissa. Enemmistö ortodoksisista maahanmuuttajista ei ole kuitenkaan liittynyt Suomen ortodoksisen kirkon jäseneksi ja yhtenä keskeisenä syynä aloitteen tekijät pitävät poikkeavaa pääsiäisen ajankohtaa. Tulijoiden on vaikeaa viettää pääsiäistä eri aikaan kuin kotimaissaan elävät läheiset, koska uusi viestintäteknologia on kuronut välimatkat umpeen ja tuonut maailman jokaisen kännykkään.
Suomalaissyntyinen nuori ortodoksisukupolvi törmää sekin kahden pääsiäisen ongelmaan kansainvälisissä yhteyksissään. Asiantilan perusteleminen muiden maiden ortodokseille on vaikeaa tai ainakin monimutkaista.
Keskustelu pääsiäisen ajankohdasta on ottamassa vasta kierroksia sosiaalisessa mediassa. ”Rintamalinjat” alkavat kuitenkin hahmottua. Läntistä pääsiäisen ajankohtaa puolustetaan ekumenialla. Näin tekee Aamun Koiton sivuilla metropoliitta Ambrosius, joka on saanut sivustatukea ekumeenisissa parisuhteissa eläviltä. Muutoksen kannattajat taas ovat kertoneet törmänneensä maailmalla tilanteisiin, joissa heille on kieltäydytty antamasta ehtoollista sen vuoksi, että Suomessa vietetään pääsiäistä eri aikaan kuin muualla.
Ambrosiuksen mielestä ”on erittäin valitettavaa, että 100-vuotisen autonomiamme valoisaa juhlavuotta on nyt hämmennetty kalenterikysymyksellä”. Ainakaan patriarkka ei näyttänyt asiasta kovin hämmentyneen vierailunsa aikana, onhan hänellä kirkkomme suhteen (ollut) suurempiakin kysymyksiä kuin uudelleen virinnyt kalenterikeskustelu.
RSS Feed
