Minea
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Blogi
    • Muuta
  • Palvelukset
  • Ortodoksiapiiri
    • Johtokunta 2022
    • Toimintasuunnitelma 2022
    • Säännöt
    • Liity jäseneksi!
  • Näyttelyt
    • Minea 10 vuotta
    • Taiteiden yön ikoninäyttely
    • Ikonostaasis
  • Valokuvia
  • Palaute
  • Yhteystiedot
  • Ukrayinska

Hengellinen jälleenrakennus

15/12/2020

 
Eilen päättyneellä lukiokurssilla kävimme viimeisinä asioina lävitse Suomen ortodoksisen kirkon sodanjälkeistä jälleenrakennusta. Sota oli ortodokseille valtava katastrofi; kirkko menetti 90 prosenttia omaisuudestaan ja 2/3 kirkon jäsenistä, 55 000 ortodoksia, jouduttiin evakuoimaan uusille asuinsijoille.

Aineellinen jälleenrakennus kuten uusien kirkkojen ja rukoushuoneiden rakentaminen tapahtui valtion varoilla, mutta hengellisestä jälleenrakennuksesta kirkon oli selviydyttävä omin voimin. 

Keskeisessä roolissa tässä työssä oli apulaispiispana 1955 ja myöhemmin arkkipiispana (1960) aloittanut Paavali, unohtamatta tietenkään niitä lukuisia pappeja ja kanttoreita, jotka heti sodan jälkeen pyörällä kylästä toiseen polkien yrittivät pitää evakkojen uskoa yllä uusilla luterilaisenemmistöisillä asuinsijoilla.

Arkkipiispa Paavali muistetaan ennen muuta liturgisen ymmärryksen syventäjänä, mistä syntyi myös merkittävää kirjallista tuotantoa. Lisäksi hän pyrki uudistamaan kirkkomusiikkia varhaisen kristillisen perinteen pohjalta ja luomaan henkistä liikkumatilaa enemmistön puristuksessa elävälle ortodoksiväestölle.

Paavali koki tehtäväkseen avata luterilaiselle enemmistölle ortodoksista uskonelämää ja kirkon apostolista perintöä. Ekumenian myötä kasvoi ymmärrys niin oppineiston kuin tavallisen kansankin parissa. Tästä syystä Paavalia voisi hyvällä syyllä kutsua vaikkapa luterilaisten valistajaksi.

Ortodoksien piirissä Paavali muistetaan myös ehtoolliskäytännön uudistajana. Tilanne oli 1960-luvun lopulla kutakuinkin sama kuin nyt koronarajoitusten aikana, että ehtoolliseen osallistuivat lähinnä pappi, kanttori ja kirkon isännöitsijä. Kirkkokansa ei katsonut itseään kelvolliseksi pyhiin lahjoihin, koska ei ollut käynyt synnintunnustuksella.

Paavalin aloitteesta piispainkokous päätti vuonna 1970, että ehtoolliseen voi osallistua useamminkin ilman edeltävää katumuksen sakramenttia, kunhan se tapahtuu rippi-isän siunauksella. Tämä päätös tai oikeastaan sen tulkinta on ajanut synnintunnustuksen tietynlaiseen marginaaliin ortodoksien elämässä.

Jonkinlainen hengellinen jälleenrakennus taitaa olla edessä myös koronakriisin jälkeen, koska normaali jumalanpalveluselämä on ollut katkolla jo 9 kuukautta. Kirkkojen sulkua jatkettiin hiljattain 10.1. saakka ja todennäköisesti lisää on tulossa. Rukouselämä uhkaa näivettyä ilman fyysistä yhteyttä jumalanpalvelukseen.

Jokohan suunnitelmat jälleenrakennustyölle alkavat hahmottua?
​

Comments are closed.

    Kirjoittaja

    Ortodoksiapiirin puheenjohtajan Mikko Juneksen havaintoja ja pohdintoja kirkon elämästä ja vähän muustakin. Tekstit edustavat kirjoittajan näkemyksiä jollei muuta mainita.

    Arkisto

    January 2023
    December 2022
    November 2022
    October 2022
    September 2022
    August 2022
    July 2022
    June 2022
    May 2022
    April 2022
    March 2022
    February 2022
    January 2022
    December 2021
    November 2021
    October 2021
    September 2021
    August 2021
    July 2021
    June 2021
    May 2021
    April 2021
    March 2021
    February 2021
    January 2021
    December 2020
    November 2020
    October 2020
    September 2020
    August 2020
    July 2020
    June 2020
    May 2020
    April 2020
    March 2020

    RSS Feed

Powered by Create your own unique website with customizable templates.