Minea
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Blogi
  • Palvelukset
  • Ortodoksiapiiri
    • Johtokunta 2020
    • Toimintasuunnitelma 2020
    • Liity jäseneksi!
  • Näyttelyt
    • Minea 10 vuotta
    • Taiteiden yön ikoninäyttely
    • Ikonostaasis
  • Valokuvia
  • Palaute
  • Yhteystiedot

Ikuisuuden häivähdys

21/6/2020

 
Ystäväni julkaisi juhannuksena kuvan kauniista kukkakimpusta, jonka ainekset oli kerätty aitovieriltä ja ojan pientareilta. Tämä puna-ailakkeja, harakankelloja, niittyleinikkejä ja ukonputkia sisältänyt värikylläinen kimppu sai minut kommentoimaan kuvaa seuraavasti:

Kaunis ja herkkä asetelma.. eikö olekin Martti ihmeellinen tämä meidän asuinseutumme; suuren osan vuodesta luonto uinuu kuolevaisuudessa, mutta puhkeaa sanomattomaan kauneuteen vain muutamiksi viikoiksi. - Ikuisuuden häivähdys ajassa?

Ikuisuuden häivähdyksistä kirjoittaa venäläinen emigrantti ja filosofi Nikolai Berdjajev (1874–1948). Hänen teoksiaan ei ikävä kyllä ole käännetty suomeksi, mutta vuonna 2000 edesmenneen metropoliitta Tiihonin (Veikko Tajakka) väitöskirja ”Vapaus ja aika Nikolai Berdjajevin filosofisessa ajattelussa” (1990) on sentään saatavilla. 

Berdjajevilla aika esiintyy kolmessa eri ulottuvuudessa: kosmisena, historiallisena ja eksistentiaalisena aikana. Kosminen aikakäsitys periytyy hellenistisestä kulttuurista ja se ilmenee mm. luonnon kiertokulussa. Historiallinen aika on lineaarista, jolla on alku ja loppu, ja se on juutalaista perintöä. Inhimillinen toiminta tapahtuu tämän ajan puitteissa.

Kaikkein merkittävin ajan ulottuvuus on kuitenkin eksistentiaalinen, ikuisuutta kuvaava aika. Se on vapaa kahden muun aikakäsityksen rajoituksista.

Berdjajevin mukaan ikuisuus syöksyy hetkittäin historialliseen aikaan murtaen ajan kahleet ainakin osittain. Filosofin mielestä tällaista tapahtuu ekstaasissa, marttyyriudessa ja luovassa aktissa eli luovassa teossa. Tällöin ihminen kokee sanomatonta hengen vapautta, jonka alkuperä on ikuisuudessa.

Berdjajevia voi luonnehtia totuuden etsijäksi, joka marxilaisesta vaiheestaan huolimatta löysi pitävän pohjan ajatuksilleen idän kirkon hengellisestä perinnöstä. Persoonan vapaus ja tuonpuoleisen todellisuus olivat hänelle tärkeitä, joten ristiriitaa Venäjän uusien vallanpitäjien kanssa oli mahdotonta välttää.

Monen muun ajattelijan tavoin Berdjajev karkotettiin Neuvosto-Venäjältä vuonna 1922 niin sanotulla filosofien laivalla. Hän asettui Pariisiin, josta oli tullut venäläisen älymystön tärkein keskus vallankumouksen jälkeen. Pariisissa hän teki pääosan elämäntyöstään. 


Comments are closed.

    Kirjoittaja

    Ortodoksiapiirin puheenjohtajan Mikko Juneksen havaintoja ja pohdintoja kirkon elämästä ja vähän muustakin.

    Arkisto

    January 2021
    December 2020
    November 2020
    October 2020
    September 2020
    August 2020
    July 2020
    June 2020
    May 2020
    April 2020
    March 2020

    RSS Feed

Powered by Create your own unique website with customizable templates.