Minea
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Blogi
    • Muuta
  • Palvelukset
  • Ortodoksiapiiri
    • Johtokunta 2022
    • Toimintasuunnitelma 2022
    • Säännöt
    • Liity jäseneksi!
  • Näyttelyt
    • Minea 10 vuotta
    • Taiteiden yön ikoninäyttely
    • Ikonostaasis
  • Valokuvia
  • Palaute
  • Yhteystiedot
  • Ukrayinska

"Nyt metsä kirkkoni olla saa"

23/4/2020

 
Nämä Immi Hellénin Paimenpoika-runon sanat tulivat etsimättä mieleen Lopen Luutaharjun poluilla, joilta haimme vaihtelua koronan eristämään arkeen. Kevään lämpimin päivä oli houkutellut paikalle kymmeniä muitakin ulkoilijoita vauvasta vaariin.

Tutkimusten mukaan 80–90 prosenttia suomalaisista pitää luontoa itselleen tärkeänä ja uskoo sen lisäävän hyvinvointia ja terveyttä. Erityisesti masennukseen ja ahdistukseen luonnolla näyttäisi olevan lievittävä vaikutus, mikä näinä aikoina on hyvä uutinen. 

Mikä on sitten metsän ja ylipäätään luonnon hengellinen merkitys? Mitä se merkitsee kristitylle hänen jumalasuhteensa kannalta? Voiko monimuotoinen metsäluonto tavalla tai toisella toimia kirkon korvikkeena, kun pyhäköt ovat suljettuina ja muulloinkin? 

Juutalais-kristillisen luontosuhteen kenties kaunein kuvaus löytyy kaikille tutusta luomispsalmista (Ps. 104), joka luetaan ehtoopalveluksessa. Psalmin ajatus ”Lukemattomat ovat tekosi, Herra. Miten viisaasti olet ne tehnyt!” kirkastuu metsäpolulla, kun mieli herkistyy luonnon monia yksityiskohtia ihmetellessä.

Ihminen on hoitanut oman osuutensa luomakunnan työnjaosta perin huonosti. Luutaharjun luonnonsuojelualueen infotauluista käy ilmi, että vasta viime vuosien aikana tämänkin alueen metsiä on ryhdytty ennallistamaan eli palauttamaan siihen tilaan, jossa psalminkirjoittajan kuvaama elämän runsaus voi toteutua.

Teologian piirissä on muotoutunut erityinen osa-alue, ekoteologia, jossa kristillistä oppia, Raamattua ja elämäntapaa tutkitaan koko luomakunnan hyvinvoinnin näkökulmasta.  Ortodoksiteologeilla ei ole ollut siinä kovin näkyvää roolia, vaikka patriarkka Bartolomeus on tuon tuosta nostanut ympäristökysymyksiä esille jo 90-luvulta alkaen.

Parin vuoden takaisessa tutkimuksessa kysyttiin liki 7 000 suomalaiselta, mikä sinulle on pyhää? Eniten osumia saivat ”rakkaus ja läheiset ihmiset”, 68 prosenttia vastaajista. Kärkeen nousivat muutkin ihmisyyteen ja turvallisuuteen liittyvät asiat. Luontoa piti pyhänä 44 %, tiedettä ja uutta tietoa 19 % ja kirkkoa ja uskontoa 14 prosenttia vastaajista.

Immi Hellénin paimenpojalle metsä oli kirkko välttämättömyyden pakosta: ”On armas sunnuntaiaamu tää, se mielessä muistot herättää – nyt toiset on kirkkotiellä.” Poika kaivaa Raamatun kontista ja jatkaa: ”Nyt metsä kirkkoni olla saa, voi täällä palvella Jumalaa, mun urkuni kauniit, soikaa!”


Comments are closed.

    Kirjoittaja

    Ortodoksiapiirin puheenjohtajan Mikko Juneksen havaintoja ja pohdintoja kirkon elämästä ja vähän muustakin. Tekstit edustavat kirjoittajan näkemyksiä jollei muuta mainita.

    Arkisto

    January 2023
    December 2022
    November 2022
    October 2022
    September 2022
    August 2022
    July 2022
    June 2022
    May 2022
    April 2022
    March 2022
    February 2022
    January 2022
    December 2021
    November 2021
    October 2021
    September 2021
    August 2021
    July 2021
    June 2021
    May 2021
    April 2021
    March 2021
    February 2021
    January 2021
    December 2020
    November 2020
    October 2020
    September 2020
    August 2020
    July 2020
    June 2020
    May 2020
    April 2020
    March 2020

    RSS Feed

Powered by Create your own unique website with customizable templates.